sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Blogihistoriaa ja tilastoja

Mistä kaikki alkoi?
Julkaisin ensimmäisen postaukseni 18.10.2011, eli yli viisi vuotta sitten! Olin silloin vielä neljätoistavuotias ja yhdeksännellä luokalla. Nettiin kirjoittaminen oli minulle silloin todella uutta, enkä sensuroinut mitään. Pidin "lifestyle" tyyppistä blogiin, missä kerroin avoimesti minun päivistäni. Näin jälkikäteen olen poistanut todella paljon vanhoja postauksia juurikin sen takia, että siellä on lukenut sellaisia asioita mitä ei välttämättä tälläisessä blogissa tarvitse mainita. Hymiöiden, lyhenteiden ja erilaisten merkkien käyttäminen oli erittäin runsasta tuolloin ja muutenkin tekstit hyvin sekavia.

Miten sisältö on muuttunut vuosien varrella?
Blogini nimi on vaihdellut alkuaikoina todella paljon ja muun muassa tälläisiä nimiä on blogissa nähty: Erika ja hepat, vammaista elämää, My life is in your hands, Love in the air, Heppatytön elämää, Jotkut tekevät mitä osaavat minä teen mitä haluan.. Kuten aiemmin jo mainitsin, kirjoitin aiemmin lifestyle -blogia, mutta pikkuhiljaa jäi yksityiselämästä kertominen vähemmälle ja kirjoitin vain hevosaiheisia postauksia ja samalla linjalla mennään edelleenkin. Olen rajoittanut paljon, mitä tänne julkaisen ja itse kirjoittamisessa olen kehittynyt huomattavasti.

Alla pari esimerkkibanneria, mitä minulla on kauan sitten ollut. Kiinnostaisiko teitä nähdä kaikki bannerini, mitä minulla on blogissa esiintynyt, suurin osa on nimittäin tallessa ihan alkuajoista lähtien?



Blogin kulta-aika
Suurin suosio blogilla on ollut vuonna 2013, jolloin olen ollut bloggaajana hvyin aktiivinen. Silloin blogin päätähtinä esiintyivät alkuvuodesta Helka ja Minni sekä silloinen ylläpitoponi Ossi. Kesällä Kaitsun kanssa treenaukset sekä syksyllä aloitus Salpauksella hevoskoulussa. Julkaisin paljon erikoispostauksia ja muutenkin oli erittäin tapahtumarikas vuosi, yksi parhaista hevosvuosista. 

Tekstit
Olen viisivuotisen blogihistorian aikana julkaissut reilusti yli 500 postausta, Varmasti lähemmäs kuuttasataa, mutta olen alkuajoilta poistanut hyvin monta postausta. Ylivoimaisesti suosituin postaus on 2012 julkaistu "Näin teet gimpillä bannerin" -postaus, joka on saavuttanut yli 1500 sivun katselua. Seuraavat kaksi postausta on saaneet innostuksensa Tiian tekemistä viikkohaasteista, jonka huomaa myös kävijämäärissä. Top5 listalle on yltänyt Suosikki ratsastustehtävät, Tallitöiden lempparit ja inhokit sekä vitsikäs heppaig-postaus Can you take a selfie for me. Viimeiseltä paikalta listalta löytyy itselleni hyvin koskettava postaus. Se on postaus, johon olen julkaissut videon edellisestä hoitoponistani, My Mate Minnie [ hoitoponi 4.8.2011-7.5.2013 ]

Liikenteen lähteet
Blogin alkuaikoina tuli aina linkiteltyä blogia ties minne sivustoille, muun muassa kuuluisaan hevostalli.net'tiin ja tietysti facebookiin. Aina kun oli mahdollisuus linkittää oma blogi, niin ei kahta kertaa tarvinnut miettiä ja linkki blogiin oli jo nähtävillä kaikkialla. Nykyään blogin linkittely on jäänyt vähemmälle, mutta satunnaisesti edelleen jaan facebookkin hevosbloggaajat ryhmään blogini.

Suosituimmat hakusanat ovat olleet yllättäen: maalissa taas voittajana, tokkolan talli, erika ja hepat, banneri gimpillä, usvaniityn helka, voittajana maalissa sekä muut erilaiset ja erikoiset versiot edellä mainituista. 

Kommentit
Julkaistuja kommentteja blogissa on jo yli 1600 ja olen niin kiitollinen kaikista ihanista kommenteista, mitä olette minulle antaneet ♥ Joskus pari vuotta sitten blogissa elettiin hieman hektisempää ajankautta, kun yhdessä vaiheessa sain todella paljon negatiivisia kommentteja. Lamaannuin niistä tuolloin hetkeksi ja mietin, miten voisin tehdä toisin jotta pystyisin miellyttämään kaikkia. Huomasin kuitenkin, että heidät on parempi jättää rauhaan ja keskittyä siihen, miten itse haluan tehdä. Nyt enää pitkään aikaan ei ole tullut ikäviä kommentteja, päinvastoin olen saanut ihania sekä kannustavia kommentteja teiltä lukijoilta! Teidän kommentteja on ihana lukea, kun kerrotte omia tarinoitanne :)


tiistai 24. tammikuuta 2017

Tämän vuoden tavoite

mul ei ollu mitään muut ku mahdollisuus
ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa
koval duunil asiat vaan onnistuu
kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan
hanskat ei tipahda
periks ei anneta
ne sanoo: et pysty, et voi, ei kannata
mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt
ne saa luun kurkkuunsa, kun tulosta taas teen
jatkan jaksan vaikka väkisin
jos ois helppoo, kaikki tekis niin
mus on voima, jota en voi vaimentaa
pusken täysii aina vaan
mun ei täydy, vaan mä saan

murehtiminen ei takas eilistä tuo
ja huominenkin tulee vaan jos selvitään tänään
mun pahin vastukseni kattoo peilistä mua
se haastaa ja aina pyrkii mun pään kääntämään
hakenu näkemystä mun meininkiini taas
monacon vipeistä slummeihin keniaan
kaiken sen jälkeen oon vaan positiivisempi
asenne ratkasee, oon nähny omin silmin senki
aitoo iloo vaikkei ympäril oo muut ku pahaa
ja toiset taas niin köyhii et ei niil oo muut ku rahaa
alotan ittestäni, korjaan mun mielen
nostan mun katseen ja mun suupielet

katse eteen ja suupielet ylöspäin
teen vastoinkäymisistä voimaa
katse eteen ja suupielet ylöspäin
antaa tulla, kestän kyllä,
periks en tuu antamaan.


Täksi vuodeksi olen asettanut itselleni jokaisen päivän omaksi tavoitteeksi. Teen aina parhaani, autan muita. Elän hetkessä ja teen mikä tuntuu hyvältä. Jos johonkin ryhdytään, se tehdään kunnolla. Haluan kehittyä ihmisenä, minuna itsenäni. Haluan luoda omia mielipiteitä ja laajentaa omaa osaamistani. Kokeilla erilaisia asioita ja niiden pohjalta rakentaa itselleni sopiva ratkaisu. 

Epäonnistumisista opitaan ja noustaan vahvempana takaisin jaloilleen. Ja vaikka kaatuaisin heti uudestaan, en lannistu vaan yritän entistä kovempaa. En tahdo jossitella mennyttä vaan yritän pitää mielen avoimena ja suunnata katseen eteenpäin, niinkuin Elastinen kappaleessaan "Eteen ja ylös" kertoo. Tästä vuodesta aion tehdä mahdollisimman hyväntuulisen ja energisen vuoden! 

Tsempataan toisiamme ja tehdään tästä vuodesta yhdessä posiviisuuden vuosi 2017!

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Kolmen ponin torstai 3/3

Viimeisenä vuorossa on pieni ja pyöreä Rusina-poni. Torstai oli poneja täynnä, mutta en voi kuin kehua kaikkia poneja. Kaikki oli todella kivoja! Rusina on hyvin energinen pikkuponitamma ja sen kanssa saa olla hereillä ratsastaessa. Mitään typerää poni ei tee, mutta onhan se kovin reipas vielä :)


Rusinan kanssa keskitytään aina raviin. Se on vielä osaamaton, mutta se yrittää aina parhaansa. Tehdään ravissa tosi paljon ympyrätyöskentelyä, sillä siinä se malttaa parhaiten odottaa. Rusinalla on hieman omia päiviä, jolloin se ei keskity, kun taas joinain päivinä se on todella kivan tuntuinen. Tuona torstaina kun siskoni oli kuvaamassa, Rusina oli hieman kiireisempi kuin yleensä.



Ihan sitä parhainta puolta en saanut ponista irti, mutta oli se kyllä pätkittäin ihan kiva! Laukassa mennään vielä melko reippaasti, mutta siinäkin se kuuntelee jo pidätteitä hyvin ilman, että se putoaa raville. Eli edistystä koko ajan tapahtuu :) Yhtenä päivänä harjoiteltiin sen kanssa laukannostoja, kun ne on ollut alussa sille vaikeita, mutta nekin sujuu jo yllättävän hyvin!


Koko ajan siis suunta ylöspäin, ja hyvä niin! Vielä kun saisi ylimääräisen energian suunnattua siihen itse tekemiseen, niin siitä tulee tosi kiva menopeli. Hitaasti, mutta varmasti edetään. Koulukisoihin houkuttelisi osallistua ponilla johonkin helppoon raviohjelmaan, mutta vielä ei ole hetkeen sellaisia tallilla tiedossa. Katsotaan sitten keväällä tilannetta uudestaan.


lauantai 21. tammikuuta 2017

Kolmen ponin torstai 2/3

Vihdoin on kaikki loput kuvat saatu tuolta yhdeltä päivältä, kun siskoni oli tallilla kuvailemassa. Edellisessä postauksessa julkaisin ratsastuskuvat Tryffelistä ja tänään on seuraavan ponin vuoro. Huomenna julkaisen viimeisestä ponista kuvat niin sitten on taas aika palata arjen pariin! Viime postauksessa mainitkin kertaalleen mitä ponit ratsastin, mutta Tryffelin jälkeen satulan sai selkäänsä seuraavana Amir. 



Amir on tukeva musta poni, jolla onkin melko veikeä luonne. Tykkään ratsastaa ponilla paljon, sillä sen ratsastettavuus on varsinkin ravissa tosi kiva! Laukassa Amir ei jaksa vielä pyörittää laukkaa kunnolla, mutta siinäkin se joka kerta menee paremmin ja paremmin. Kunhan poni saa lisää voimaa kantaa itsensä, niin laukkakin rupeaa varmasti sujumaan paremmin.



Aloitan Amirin kanssa aina pitkin ohjin ravaamalla ja laukkaamalla maneesia ympäri reippaassa temmossa. Tästä Amir tykkää ja sen jälkeen se onkin tosi kiva ja sopivan energinen ratsastaa, kun saa ensin kunnolla vetristyä :) Kun sopivat alkuverryttelyt on tehty alan työskentelemään pienen hetken käynnissä, mutta melko nopeasti siirryn raviin. Ravissa Amir on parhaimmillaan. 



Tehdään aina ihan perustyöskentelyä ympyröillä ja volteilla, eli en mitenkään kovin erikoisia juttuja tee. Muutama siiryminen sinne tänne. Laukassa pidän tärkeimpänä asiana sitä, että se pysyy sisäpohkeella isolla ympyrällä ja asetus pysyy ympyrän suuntaisesti. Amir helposti nimittäin laukassa oikoo kulmia ja laukkaa sisälapa edellä. Tätä ollaan treenattu ja hyvin on parantunut tämän myötä laukka. 



Loppuravit tehdään aina puolipitkällä ja lopulta pitkällä ohjalla niin, että poni pääsee kunnolla venyttämään päätänsä alas. Loppuraveissa Amir helposti hyytyy, mutta olen yrittänyt pitää vielä loppuun saakka temmon suht reippaana. Amir on todella hauska poni!

maanantai 16. tammikuuta 2017

Kolmen ponin torstai 1/3

Isosiskoni kävi viime viikolla taas kuvailemassa mun ratsastuksia tallilla ja nyt sain ekat kuvat! Koko viime viikko olikin melkoinen poniviikko, kun ratsastin arkipäivinä vähintään sen yhden ponin, yleensä kaksi. Torstaina, kun siskoni saapui tallille, tarkoituksenani oli ratsastaa Tryffeli ja Amir, mutta ratsastinkin niiden lisäksi vielä Rusinalla. 



Torstain ensimmäisenä ratsuna toimi Tryffeli ja siitä sainkin ensimmäisenä kuvat. Tryffeli on ollut nyt paljon parempi ratsastaa tuolla koulupainotteisella satulalla, missä on korkea säkätila. Maneesissa oli juuri pari ratsukkoa kun saavuimme, joista toinen hyppäsi muutamia esteitä. Tryffeli otti niistä vähän kierroksia ja oli melko jäykkä ratsastaa. Pikkuhiljalleen se rauhottui ja ravissa tuli ihan ok hyviä pätkiä.




Kun kaksi muuta ratsukkoa poistui ja jäimme yksin, siitä poni ei oikein aluksi tykännyt. Hetken aikaa Tryffeli oli hieman vastahakoinen ja huuteli koko ajan ovelle päin. Otin melko nopeasti laukkaa oikeaan kierrokseen, sillä siinä Tryffeli on ollut viime aikoina tosi kiva ratsastaa. Sen on pyöristynyt laukassa tosi paljon ja pikkuhiljaa jaksaa laukata ryhdikkäästi. Vasempaan kierrokseen laukka on vielä isona ongelmana, mutta uskon sen paranevan ajan kanssa, kun oikea kierros alkaa pelittämään.




Huomasi selkeästi, miten Tryffelin keskittyminen ei ollut ihan täysillä mukana, kun se jonkin verran häselsi. Pieniä pätkiä se oli kuitenkin ihan hyvän tuntuinen ja seuraavana päivänä se oli taas tosi kiva! Koko ajan mennää parempaan suuntaan :)




maanantai 9. tammikuuta 2017

Pulkkaratsastusta!

Viikonloppu meni vauhdikkaissa tunnelmissa. Lähdettiin tosiaan poikaystäväni kanssa viettämään aikaa perheidemme kanssa ja mukaan mahtui nelijalkaisia ystäviä. Isäni naisystävällä on muutama hevonen meillä kotona ja lauantai aamuna käytiin poikaystäväni kanssa ratsastamassa niillä. Käytiin vain pellolla kävelemässä, sillä en uskaltanut antaa hevosten ravata, kun ei tuo olisi varmaan kyydissä pysynyt! Tämän jälkeen käytiin vielä Tokkolassa ratsastamassa ja siellä poikaystäväni sai tutun ratsun alleen. Ravi alkaa jo sujumaan melko hyvin kevennystä lukuun ottamatta ja tällä kertaa kokeiltiin laukkaa muutama askel! Siitä tulee vielä hyvä ponipoika :D



Eilen olikin suunnitelmissa toisenlaiset heppailut. Kun oli mukavasti kertynyt lunta maahan, sovittiin Jennan kanssa pulkkailut loppuviikolle. Sää lauhtui ihan muutamaan asteeseen pakkasta, joten oli hyvä päivä ottaa pulkka ponin perään ja lähteä baanalle! Pääosin toimin kuvaajan roolissa ja poikaystäväni pääsi kokemaan uudenlaista vauhdin huumaa pulkassa, kun Jenna ratsasti Fasulla pulkkaa perässä vetäen. Saatiin hyvä rintaremmi lainaan ja siihen liinan kiinnitettyä, niin niiden kanssa ei tullut kertaakaan ongelmia. 



Meni niin kovaa, että hattukin lensi päästä!

Kävin minäkin hengailemassa ponin perässä muutaman laukkavedon ajan. Ensimmäisellä yrityksellä ei pulkka pysynyt kyydissä mukana ja minä roikuin ohjaksissa monta sataa metriä pylly maata pitkin laahaten, ennen kuin Jenna tajusi hidastaa vauhtia! Toisella kerralla pysyi pulkka matkassa mukana ja baanatettiin pitkä pätkä täyttä laukkaa. Oli todella hauskaa kaikilla ja ehdottomasti otettava vielä uudestaan tänä talvena!


Tämä hetki.. Kun roikut ohjissa viimeisillä voimilla, perse laahaa maata pitkin ja lumet lentää täysiä kasvoille niin ettet näe yhtää mihinkään. Yrität epätoivoisesti huutaa ponin kuskille, joka ei kuule mitään koska silmillä kiiluu tuleva ylämäki ja kiihdytys mäen päälle.. :D




Tänään jatkui työt ja töiden jälkeen ratsastin pitkästä aikaa yhdellä Rusina-ponilla. Meni yllättävän hyvin kokonaisuudessaan ja hetken aikaa harjoitusravia fiilistellessä tuli tunne, että haluan koulukilpailuihin! Siinä hetkessä oli niin hyvä fiilis, kun ponin tahti oli hyvä ja tasainen, poni pysyi tasaisesti kevyellä ohjastuntumalla eikä tullut mitään ylimääräisiä sähläyksiä kummankaan osalta. Näitä hetkiä lisää, kiitos! 

torstai 5. tammikuuta 2017

Hei 2017!

Vuosi on alkanut mainiosti ja ollaan saatu nauttia taas valoisista päivistä, kun satoi reilusti lunta  maahan. Nyt vaan peukut pystyyn ja toivotaan, että lumet pysyisi kevääseen saakka. Lumen myötä on tullut kovat pakkaset ja tänäänkin aamulla lähtiessä aamutalliin, mittari näytti pariakymmentä astetta miinusta. Piti käydä ostamassa mulle toppahousut, jotta tarkeni lähteä tallille. 


Ratsujakin on ollut jo pari kappaletta tämän vuoden puolella. Yhtenä päivänä ratsastin Tryffelillä ja testasin sille erästä satulaa ja sen kanssa se olikin tosi hyvä! Pitkästä aikaa löysin laukassa kumpaakin suuntaan hyvän muodon ja muutenkin Tryffeli tuntui paljon irtonaisemmalta ratsastaa. Edellinen satula hieman painoi sään päältä ja tässä uudessa satulassa on todella paljon säkätilaa. Harmiksi vain satula on koulupainotteinen, joten saa nähdä miltä se tuntuu hypätessä.. :D


Vuoden ekat estehyppelyt suoritin eilen isolla virolaisruunalla, Arskalla. Olen sillä muutaman kerran aikaisemminkin mennyt ja kokonaisuudessaan heppa on ihan hauska. Hypätessä kuitenkin itselläni on hieman hankaluuksia, kun olen näillä poneilla tottunut enemmän menemään. Arska on rungoltaan melko pitkä, jolloin suurimmat hankaluudet näkyivät juurikin laukassa, kun en meinannut saada sitä oikein kunnolla pyörimään. Lopputuntia kohden kuitenkin alkoi sujumaan paremmin, kun löytyi hyvänlainen rytmi! 

Lähdetään poikaystäväni kanssa viettämään viikonloppua Kouvolaan ja siellä on ehkä tiedossa vhän hevostelua. Katsellaan, jos saataisiin sieltä materiaalia tänne blogiin! Hyvää alkanutta vuotta kaikille!